Olin suunnittelupalaverissa suuren kansainvälisen yrityksen työntekijöille suunnatun luentoni tiimoilta. Palaverin alussa yrityksen HR-esihenkilöiden toimesta tuli ilmi, että he olivat lopettaneet kokonaan työntekijöidensä työuran pidentämisen tukemisen. Syy oli ilmeinen. Siihen ei ollut enää resursseja. Heidän kaikki resurssit kuluivat uusien, nuorien työntekijöiden auttamiseen.
Työpaikalle ilmaantuu uraansa aloittamaan uupuneita nuoria työntekijöitä. Työelämän perusasiat hukassa. Päivittäistä selviytymistä. Ahdistuneisuutta. Sairauslomia.
Olen tehnyt töitä satojen yritysten kanssa 15 vuoden ajan tähdäten parempaan työ- ja toimintakykyyn. Parempaan jaksamiseen. Yritysyhteistyöhöni liittyy usein selvitys työntekijöiden jaksamisesta ja nukkumisesta.
Karkeasti otettuna puolet meistä suomalaisista työntekijöistä herää joka aamu väsyneenä työpäiväänsä. Puolet! Valtaosalla meistä on haasteita nukkumisessa, mutta vain 20-30% ihmisistä panostaa ja huomioi omaa untaan säännönmukaisesti. Mutta, että myös nuoret. ”Nuorena jaksaa”, ”pojasta polvi paranee” jne. Olin lievästi sanottuna yllättynyt todellisuudesta.
Mistä on kyse? Lähdin selvittämään asiaa. Ja menin suoraan syvään päähän. Etsin käsiini Kouluterveyskyselyt. Aika äkkiä havaitsin selkeän trendin. Jo yläkouluiässä jaksaminen on hiljalleen heikentynyt voimistuen lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Ahdistuneisuus ja uupumus vaanivat. Terveelliset elämäntavat loistavat poissaolollaan. Liikkuminen vähentynyt. Syöminen muuttunut epäsäännölliseksi. Ja ennen kaikkea, haasteet nukkumisessa lisääntyneet.
Uni on puhdasta fysiologiaa. Uni on ihmisen tärkein energian lähde. Paljon puhutusta palautumisesta yli 90% tapahtuu nukkuessamme. Niin tärkeä juttu uni on jokapäiväisen jaksamisen kannalta.
Huonon jaksamisen seuraamukset ovat laaja-alaisempia kuin arvaammekaan. Meiltä valmistuu työelämään jo valmiiksi täysin väsyneitä nuoria, joilta puuttuvat myös työkalut oman hyvinvoinnin edistämiseen. Opiskeluaikana pystyy vielä luovimaan tavalla tai toisella eteenpäin yllättävän pitkään hankalissakin tilanteissa. Kunnes totuus tulee esiin, kun astutaan työelämään. Liukuva työaika ei tarkoita, että klo 14 aloitetaan työpäivä.
Väsyneenä on hankala liikkua tai keskittyä siihen mitä suuhunsa laittaa. Väsymys myös lisää hiilarin himoa. Mutta ihan ensimmäisiä asioita mihin väsymys iskee, on kognitiiviset toiminnot. Keskittyminen, muistaminen, oppiminen. Ja tällä hetkellä nuoret jaksavat huonommin kuin koskaan ennen.
Huonosta jaksamisesta ei ole pitkä matka uupumukseen, etenkin kun työkalut väsymyksen päihittämiseen puuttuvat. Työtehtävistä suoriutuminen vaatii ylivoimaista ponnistelua. Tilanne aiheuttaa ahdistuneisuutta. Ahdistuneisuus on taas merkittävä riskitekijä masennukseen. Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet merkittävästi. Paljonko siitä on puutteellisesta nukkumisesta aiheutuvan jatkuvan väsymyksen aiheuttamaa, tilastot eivät tiedä kertoa.
Olen pragmaattinen. Aina kun on ongelma, on olemassa myös ratkaisu. Uni on ammattini. Eli tiedän kohtuullisen paljon siitä. Olen hoitanut tuhansia uniongelmaisia potilaita työssäni. Omissa tutkimuksissani olen osoittanut, että ihminen pystyy itse vaikuttamaan omaan nukkumiseensa. Uni on ominaisuus, jota jokainen meistä voi parantaa ja vahvistaa. Välillä vaan tarvitaan opastusta ja tukea.
Nostin käden ylös ja lähestyin Opetushallituksen opetusneuvos Kristiina Laitista aiheesta. Jo ensitapaamisemme oli lämmin ja huomasin, että huolenaihe oli yhteinen. Uudet Kouluterveyskyselyt vain vahvistivat trendin voimistuneen huonon nukkumisen, jaksamisen ja uupumuksentunteen osalta. Päätimme kääriä hihat ylös ja tehdä asialle jotain. Kristiina kasasi tiimin ja mukaan tulivat opetusneuvos Matti Pietilä ja Liikkuva Koulu. Huippuenergisoiva tiimi. Oikeasti.
Olen omissa tutkimuksissa todennut, että parhaat mahdollisuudet onnistuneeseen muutokseen nukkumisen osalta syntyy systemaattisen opastuksen kautta. Kaikki hyvä lähtee tietoisuuden lisäämisestä. Tällöin mahdollisuus oikeisiin valintoihin lisääntyy. Työkalut haasteiden tunnistamiseen ja ennen kaikkea korjaamiseen. Näillä ajatuksilla lähdimme viemään projektia eteenpäin.
Sitten tuli maaliskuu 2020. Mitä sitä seurannut parin vuoden jakso on tarkoittanut nuorille hyvinvoinnin, oppimisen tai oikeastaan minkä asian suhteen tahansa, selvinnee aikanaan. Mutta se on selvää, että meidän projektimme merkitys on korostunut entisestään nuorten elämässä.
Marraskuun lopussa 2022 lanseerasimme yhdessä Opetushallituksen kanssa Unikoulutus-projektin. Olen luonut Opetushallituksella materiaalia nuorille koululaisille, opiskelijoille, opettajille ja itse asiassa meille kaikille. Konkreettisia työkaluja. Ratkaisua, joka tähtää parempaan nukkumiseen ja jaksamiseen. Ratkaisu, joka mahdollistaa meille itsellemme tärkeiden asioiden vaalimisen, mitä se kunkin kohdalla tarkoittaankin.
Kirjoitin 18.1. Helsingin Sanomiin mielipidekirjoituksen liittyen koululaisten lisääntyneeseen väsymykseen. Viestini on selkeä. Vaikutetaan yhdessä tulevaisuuteemme. Hyvää nukkumista ja palautumista koskeva haaste on yhteiskunnallinen, mutta jokainen meistä pystyy vaikuttamaan siihen jakamalla viestiä eteenpäin. Omassa perheessä, ystävien kesken, kouluissa työ- ja opiskelupaikoilla. Hyvän unen tulisi olla meidän suomalaisten yhteinen arvo. Uni mahdollistaa elämässä upeita asioita. Uni on supervoima!
Ohessa linkki kohti parempaa nukkumista – Opetushallitus Unikoulutus
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/opiskeluhuolto-ja-hyvinvointi/unikoulutus
